Ruotsin kielen taito on heikentynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Espoolla on Suomen toiseksi väkirikkaimman kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjänä merkittävä rooli ruotsin kielen osaamisen ylläpidossa. Kielikylpyopetus antaa lapsille mahdollisuuden panostaa ruotsin oppimiseen jo varhaiskasvatuksessa, ja tarjoaa vahvan pohjan hyvän kielitaidon sekä toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttamiseksi.
Espoo on pääkaupunkiseudun ainoa kunta, jossa ei ole kielikylpypolkua
Espooseen tarvitaan vastaavankaltainen kielikylpypolku kuin naapurikunnissamme, joka varmistaa oppimispolun jatkuvuuden varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetuksen loppuun saakka. Kielikylpy on paitsi väylä toiminnalliseen kaksikielisyyteen suomen ja ruotsin kielillä, sillä on myös tutkitusti positiivinen vaikutus oppimistuloksiin muissa kielissä. Kielikylpy palvelee siis paitsi ruotsin kielen osaamisen ylläpitoa, myös entistä monikielisemmäksi muuttuvan yhteiskunnan tulevaisuuden osaamistarpeita.
Perusopetuksen 1. luokan oppilasvalinnassa pitää korostaa polkuajattelua
Espoossa kielikylpyperusopetuksen 1. luokan oppilasvalinnassa tulisi huomioida, jos hakija on ollut varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylvyssä. Nykytilassa kielikylvyn pääsykoe painottaa huomattavasti suomen kielen osiosta. Tämä asettaa kielikylpyeskarissa olleet eriarvoiseen asemaan suomenkielisiin eskarilaisiin verrattuna, koska kielikylpyeskarissa opitaan pääsykokeessa käytettävät käsitteet ruotsiksi, ei suomeksi. Oppilasvalinnan perusteita onkin muutettava siten, että kokeessa painotetaan enemmän ruotsin kielen osiota, eikä suomen kielen osio saa ylivaltaista painoarvoa. Lisäksi oppilasvalinnassa tulee huomioida aiempi osallistuminen kielikylpyvarhaiskasvatukseen ja -esiopetukseen esimerkiksi siten, että pääsykoepisteiden lisäksi hakija voi saada pisteen per vuosi jonka on ollut kielikylpytoiminnassa.
Parempaa tiedottamista ja koordinoitua, pitkäjänteistä kehittämistä
Verrattuna naapurikuntiin Espoossa ruotsin kielikylpytoimintaa ei ole kehitetty, suunniteltu ja tiedotettu perheille riittävän laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Tämä on johtanut kysynnän keskittymiseen tietyille alueille ja vaarantanut kielikylpytoiminnan jatkuvuuden muualla. Espoossa tulisikin varmistaa kielikylpytoiminnan jatkuvuus nykyisissä yksiköissä, lisätä aktiivista tiedottamista perheille, kehittää toimintaa perheiden tarpeita paremmin vastaavaksi ja laajentaa kielikylpyä tasapuolisesti kaikille Espoon suuralueille.
Riittävästi oppilaspaikkoja myös yläkouluun
Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä kielikylvyn oppilaspaikat vähenevät kolmanneksella, ja oppilasvalinta tehdään arvalla. Kielikylpyopetusta 7.-9. Luokilla on koko kaupungissa tarjolla vain kahdessa koulussa, Haukilahdessa ja Espoonlahdessa, eli noin 320 000 ihmisen kaupungissa on yhteensä vain 48 oppilaspaikkaa yläkouluun. On kohtuutonta, että osa oppilaista joutuu jo tässä vaiheessa tahtomattaan luopumaan kielikylpyopetuksesta.
Espoolla on vastuu ruotsin kielen oppimisen onnistumisesta
Espoolla on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina merkittävä rooli ruotsin kielen osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä. Espoon tuleekin turvata kielikylpytoiminnan jatkuvuus ja alueellinen kattavuus, sekä kehittää toimintaa pitkäjänteisesti siten, että lapset, jotka haluavat sitoutua ruotsin kielikylpyyn, voivat jatkaa kielikylvyssä varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun saakka.
